Kesätyöt -hot or not?

Viime vuonna 15-vuotiaalle ei löytynyt kesätyötä, eikä sitä vielä kauheasti etsittykään, mutta tänä keväänä 16 täyttävä etsii töitä jo tosissaan. Vaikka toisin luulin.

Aloin puhua kesätyön etsimisestä jo joulukuussa, koska tammikuussahan haut olisivat jo käynnissä. En saanut vastausta. Tammikuussa kalkatin aiheesta vähän väliä ja aloin hermostua: tällä menolla haut ehtisivät mennä ja hupsista keikkaa teini havahtuisi ensimmäisenä kesälomapäivänä työttömyyteensä. Googlailin silti mahdollisia paikkoja ja jatkoin papatustani. Hermostuin ja kilahdin. Pitääkö minun hakea sinne hänen puolestaan? Ehkä menen myös töihin, ettei herran tarvitse itse? Miten on, haenko palkan hänelle käteen vai jaksaako hän itse mahdollisesti tuhlata sen?!

Onneksi kilahdin ihan yksinäni, tai ehkä miehelle vähän avauduin, koska sitten ajattelin uudestaan.

Miten teini osaisi etsiä työpaikkaa tai hakea sinne, jos vain käsken tehdä niin? Koulussa on varmaan asiasta puhuttu, mutta koko työnhaun maailma on hänelle uusi. Ehkä voisin auttaa vähän.

Se toimi. Näytin, miten pääsee alkuun ja miten paikkoja kannattaa etsiä. Pojalla oli jo CV valmiina ja hakemustekstit syntyivät vauhdilla. Annoin muutaman vinkin siitä mitä mihinkin kannattaa kirjoittaa ja hakemuksia alkoi lähteä. Yksi soittokin on tullut, vaikka tiedämme molemmat että hakijoita on valtavasti enemmän kuin paikkoja.

Mietin hakurumban jälkeen, miksi itse olen aiheesta niin herkästi hiilenä? Menin itse ensimmäiseen kesätyöpaikkaani 14-vuotiaana ja jäin paitsi monista ikäisteni kesämenoista. Miksi haluaisin lapselleni samaa? Koska vaikka jotakin rantariemuja jäi ehkä kokematta, koen oppineeni töissä paljon. Ehkä minulle ei enää ole hyötyä hinnoittelukoneen käytöstä, mutta työyhteisössä olemisesta ja vastuunkantamisesta kyllä. Noista hanttihommakokemuksista on ollut myöhemmin hyötyä myös niiden ihan oikeiden töiden hakemisessa.

Entä, jos paikkaa ei tällä kertaa löydy? Muutama idea on jo.

Instagram lapsille?

 

Pitäisikö lapsen saada oma Instagram-tili? Minkä ikäisenä? Mitä kannattaa ottaa huomioon?

Näitä kysymyksiä olen pohtinut jo kaikkien neljän lapsen kanssa ja varmasti ainakin yhtä monen ystävän. Tässä teillekin muutama huomio Instagramista ja lapsista.

Mikä on Instagram?

Ei ole yhtään noloa tunnustaa, ettei käytä Instagramia, tai lyhyemmin vain Instaa. Ilman sitä pärjää oikein hyvin, mutta varsin viihdyttävä se on, ja jos pitää valokuvaamisesta tai vaikka puutarhanhoidosta, se voi olla oiekin hyödyllinenkin.

Instagram on älypuhelimeen asennettava sovellus, jolla voi jakaa ottamiaan kuvia tuttujen ja vaikka tuntemattomienkin kanssa. Sieltä voi myös etsiä muiden ottamia kuvia jostakin tietystä asiasta tai henkilöstä: esimerkiksi tulevasta lomakohteesta tai jostakin kasvista.

Sometoimisto Kuulu on koonnut blogiinsa todella hyvän oppaan Instagramin käyttööön. Jos Insta ei ole tuttu, eikä lähipiiristä löydy opastajaa, käy lukemassa sieltä.

Miksi lapsella pitäisi olla Instagram?

Jos kysyt tätä lapseltasi, hän vastaa todennäköisesti, että koska kavereillakin on. Minun mielestäni lapsi pärjää hienosti ilman sitäkin, mutta se on yksi mukavimmista sovelluksista, joita lapsesi puhelimeen voit asentaa. Instagramin käyttäjä oppii ottamaan valokuvia ja muokkaamaan niitä. Siinä pitää myös kirjoittaa ja samalla harjoitella nettietiketin mukaista kanssakäymistä. Sitä on myös aikuisen helppo valvoa, toisin kuin muutamaa muuta lasten ja nuorten suosimaa somekanavaa.

Instagramin ikäraja on 13, joten lapsellasi ei oikeastaan voi olla omaa tiliä ennen tätä, mutta voit rekisteröidä tilin itsellesi ja antaa sen lapsen käyttöön. Silloin se on myös sinun vastuullasi, niinkuin tietysti muutenkin.

Muistilista vanhemmalle

Tiedätkö, onko lapsellasi puhelimessaan Instagram? Jos et ole varma, kysy tai katso onko näytöllä vasemmalla näkyvä logo.

Tarkistakaa yhdessä asetuksista, että lapsen tilin paikkamerkintä on pois päältä. Muuten jokaiseen lapsen jakamaan kuvaan tallentuu hänen sijaintinsa.

Sopikaa yhdessä, onko tili avoin vai suljettu. Avoimen tilin kuvia pääsee katsomaan kuka tahansa, joten sen kanssa täytyy olla tarkka. Suljetun tilin kuvia pääsevät näkemään vain hyväksytyt seuraajat. Avointa tiliä voi alkaa seurata kuka vain, mutta suljettua tiliä seuratakseen täytyy tilin omistajan hyväksyä seuraaja.

Kerro, että koskaan ei saa hyväksyä seuraajaksi henkilöä tai tiliä jota ei tunne.

Viestiominaisuutta ei tarvitse eikä kannata lasten käyttää, sitä varten parempi on tekstiviesti tai WhatsApp.

Sopikaa saako jakaa vain kuvia, vai myös videoita ja mitä niissä saa olla. Esimerkiksi kaverin kuvaa ei saa jakaa ilman lupaa, tai oikeastaan ilman kaverin vanhempien lupaa, joten ehkä ei kannata jakaa niitä ollenkaan.

Yksityisviestilläkään ei koskaan saa antaa puhelinnumeroaan tai osoitettaan. Ne eivät myöskään saa näkyä profiilissa tai niitä ei voi laittaa kommenttiin.

Avoin vai suljettu tili?

Suljetun tilin ainoa harmi on ollut se, ettei sillä voi osallistua yritysten kilpailuihin. Sen vuoksi tiliä ei kannata avata, vaan voi tehdä toisen, jota käyttää vain kisoihin osallistumiseen. Kahden tilin järjestelmä vaatii kuitenkin sen verran hallintaa ja huolellisuutta, etten suosittele sitä alakoululaisille. Yläkoululaisilla alkaa olla jo kaksi tiliä muutenkin: toinen äidin ja mummon silmille sopiville kuville, toinen vain kavereille.

Suljettu tili on turvallinen, koska kukaan vieras ei silloin näe kuvia. Jos kuitenkin olette tarkasti sopineet, millaisia kuvia voi jakaa, voi tili olla avoinkin. Silloin myös kaverit löytävät sen helpommin. Voi sopia esimerkiksi, että tilillä saa olla kuvia kasveista, luonnosta ja vaikka lemmikistä, mutta ei ihmisistä.

Tili myös aikuiselle

Jos lapsella on käytössään Instagram, sinullakin pitää olla, jotta voit seurata mitä lapsesi siellä tekee ja opit ymmärtämään sen viehätyksen ja vaarat syvällisemmin. Alakoululaistenkin kesken voi joku innostua jakamaan sopimatonta sisältöä, joten suosittelen vilkaisemaan säännöllisesti mitä lapsesi seuraamat tyypit siellä tekevät.

Mitä alakoululaiset siellä tekevät?

Jakavat kuvia lemmikkieläimistään, huulirasvoistaan, kauniista maisemista, kivannäköisistä kivistä, tapahtumista, ruuasta… ihan niinkuin aikuisetkin. He myös seuraavat idoliensa Insta-tilejä ja ihastelevat kavereidensa kuvia. He harjoittelevat käyttämään hashtagejä ja kirjoittamaan sopivan lyhyttä tekstiä. He myös oppivat olemaan ystävällisiä toisilleen, kun joku siinä opastaa. Hyvin pieni osa lasteni kavereista on koskaan kommentoinut kuviin Hyi! tai Ruma! ja nekin yleensä on selitetty nopeasti vitsiksi. Toiset käyttävät myös komentavat nopeasti huonosti käyttäytyvää ja siksi kommenttikentät täyttyvät lähinnä Ihana! Kiva! ja Magee! teksteistä ja sydämistä.

Alakoululaiset myös saattavat etsiä uusia seurattavia, tai mahdollisia sopivia tyttö- ja poikaystäviä. Kyllä, jopa 10-vuotiaat, joten varaudu keskustelemaan aiheesta. Seurata saa, mutta muu yhteydenpito muihin kuin tuttuihin on tuskin tarpeellista, tai jos on, niin yhdessä vanhemman kanssa. Jos joku tuntematon, lapsikin,  yrittää ottaa yhteyttä, pitää asiasta kertoa vanhemmille, koska kaikki eivät ole rehellisiä ja kivannäköisen tytön sijaan juttukaveri voikin olla aikuinen mies.

Jos joku jäi mietityttämään tai unohdin jotakin, vinkkaa kommenteissa!

Teinimuoti on nyt lompakon pelastus

 

Tänä keväänä ei tarvitse ostaa rikkaruohojen lailla kasvaville lapsille ollenkaan uusia housuja, koska vanhat ovat supertrendikkäät juurikin liian lyhyinä. Meillä mittaa on kutsuttu myös turkulaismittaisuudeksi, koska Turussa näkee erityisesti 90-luvulla nuoruuttaan viettäneillä miehillä liian lyhyinä lepattavia farkunlahkeita yhdistettynä purjehduskenkiin. Miksi suotta toisaalta hyvää tyyliä uusimaan, ja Aurajokihan voi tulvia yli äyräidensä koska tahansa.

Tämä on ilouutinen myös meille liian pitkäjalkaisille ihmisille. Nuorten kevätmuoti ilahduttaa ikihuolehtivaista äitiä myös muuten. Pidemmät takit suojaavat sateelta ja tuulelta ja ukin vanhat tennistossut pääsevät taas käyttöön.

 

Kaikki vaatteet ja kengät myy Caliroots. (mainoslinkki)

 

 

Mut kaikki muutkin menee..!

Puhelimeen kilahti viesti:

-Voinko mennä kaverin kaa kauppakeskukseen?

 

 

11-vuotias on päässyt koulusta. Kauppakeskus on helpon julkismatkan päässä ja täynnä kaikkea kiinnostavaa. Sen ovat muutkin lapset ja nuoret erityisesti sateilla ja pakkasilla muistaneet, ja iltaisin nuoria parveilee joka puolella. Penkit ovat täynnä, jokaisessa hiljaisemmassa kulmassa istuu lattialla ryhmä, jopa lasten leikkipaikassa makaa muutama pipopää. Asiakkaat valittavat ja henkilökunta on voimaton.

Minäkin olisin viihtynyt teininä siellä; lämpimässä, sateelta suojassa, paljon tilaa ja katseltavaa ja kavereita. Ja mahdollisuus saada uusia kavereita, sellaisia jännittäviäkin, jotka uskaltavat varastella tai polttaa tupakkaa. Päihteitäkin on tarjolla, jos vaikka innostuisi kokeilemaan.

Tiedän. Olen piruja seinille maalaileva täti liian tiukka kukkahattu päässä. Silti teinin, eikä varsinkaan lapsen paikka ei ole hengailla kauppakeskuksessa. Siellä saa asioida vaikka kavereidenkin kanssa, mutta ilman syytä sinne ei saa mennä. Sori siitä.

Alakoululaiselle parempi hengailupaikka on edelleen oma koti tai urheilukenttä, leikkipuistokin käy tai koulun piha.

 

 

-Et saa.

-MUTTA KAIKKI MUUT SAA (kakka-emoji)

Vähän myöhemmin kotiin marssi tuohtunut lapsi kaveri mukanaan. Yläkerrasta alkoi kuulua kolinaa ja naurua. Kohta nälkä ajoi alas, ja kiukku oli unohtunut.

– Voisitko viedä meidät joskus tramppahallille?

-Voin.

Kauppakeskus-äiti 0-6. Toistaiseksi.

 

Teinilläni on Datsun 100A

13-vuotias alkoi puhua muutama viikko sitten kesäautosta. Sellainen superhauska my summer car pitäisi saada, mielellään pian, ja erityisen hyvä se olisi nyt loka-marraskuussa, kun ulkona on huono sää. Mitä se puhuu?

Se oli peli, My Summer Car, jolla on tosi makeat ysärikotisivut. Taustalla pauhaavat parhaat ysärihitit ja pelin pointtina on koota Datsun 100A suunnilleen osista. Välillä voi käydä lähikaupassa tai ajella vain ympäriinsä, mutta pitää muistaa pitää perustoiminnoista huolta. Katsastusmies joko hyväksyy tai hylkää ajoneuvon kunnon, yleensä kai hylkää. Lähibaarissa saa pelata pajatsoa, maisema on tylsä, jos saa autostereot toimimaan, voi asentaa myös subbarit (en tosin ole ihan varma, mitkä nämä ovat, mutta näistä pojat puhuivat 1990-luvulla). Saunomaankin pääsee, ja halkoja hakkaamalla voi saada lisää rahaa ja tilata uusia parempia osia.

Ihanan nostalgista!

Mieskin olisi halunnut saman pelin, mutta se ei toimi missään työläppäreissä tietenkään. Tulossa on myös lisää toimintoja, kuten tarra takaikkunaan ja mahdollisuus tehdä kiljua ja myydä sitä.

Oi ihana nuoruus suomalaisella maaseudulla 1990-luvulla. Lapseni on haltioitunut.

Isompi teini kertoi, että toisin kuin voisi luulla, peli ei ole suosittu vain Suomessa, vaan sitä pelataan ympäri maailmaa. Mikä mahtava matkailunedistämismahdollisuus Suomelle: ysäripuisto, jossa saa ajaa kesäautoilla, saunoa, käydä tunkkaisessa baarissa ja vouhottaa tapella takalasso hulmuten.

12

03

06