Tankki täyteen Krapin kesäteatterissa

Olin kurahousuikäinen Tankki täyteen -sarjan tullessa televisiosta vuonna 1978.Lapsuusmuistoni Viléneistä ovat todennäköisesti joltakin uusintakierrokselta, mutta jo 90-luvulla me parikymppiset innostuimme siitä uudelleen. Sarjassa oli niin monta legendaarista kohtausta, että yllätyin kun tajusin kuinka vähän jaksoja oikeasti oli. Koko ensimmäinen tuotantokausi esitetään tänä kesänä Tuusulassa Krapin kesäteatterissa, ja vain pastori keskellä järveä puuttuu.

Keski-Uudenmaan Teatteri heilauttaa lavalle sellaisen legendan, jonka käpälöiminen saattaisi huudattaa montaa mielensäpahoittajaa, enkä ollut itsekään varma mitä odottaa. Voisiko Sanna Saarijärvi olla Emilia Vilèn? Eiköhän ikää pitäisi olla enemmän? Tai Juhana, eihän kukaan muu kuin Ilmari Saarelainen voi olla Juhana! Mirja Mäkimaa Inka Kallén Ullana? Entä, jos ne pilaavat sen ja ovat väärällä tavalla?

 

Eivät pilanneet vaan kunnioittivat alkuperäistä, mutta toivat samalla lisää kerroksia juuri sopivasti. En muista, milloin viimeksi olisin nauranut vedet silmissä ja pelännyt pissiväni housuuni, etenkään kun osaan sarjan aika hyvin ulkoa ja olen kuullut vitsit moneen kertaan.

Sanna Saarijärvi oli aivan oikea Emmi ja Jarkko Pajunen Sulo, joka ostaa, kun kerran halvalla saa. Ulla on napakka mutta lämmin ja sydämellinen niinkuin pitääkin ja Kalle Tahkolahti on tavoittanut tiukasti napanuorassa rimpuilevan Juhanan, joka joutuu muistuttamaan tansseihin lähtiessään äidilleen, ettei ole tämän 16-vuotias tytär vaan 36-vuotias aikuinen mies (jonka käytös ja asenne on kuitenkin 16-vuotiaan).

 

Kesän ensimmäiset esitykset olivat loppuunmyytyjä, mutta Tankki täyteen jatkaa Krapilla taas 25.7. ja jatkaa elokuun puoleen väliin. Jos lippu on vielä ostamatta, osta se nyt. Ne nimittäin loppuvat kesken. Krapilla katsomo on katettu, joten sateesta ei ole vaaraa. Väliaikatarjoilu aivan parasta!

kuva: Jussi Virkkumaa/KUT

Sain kutsuvierasliput, kiitos KUT!

Leffaherkku: Pässit

passit_juliste

 

Pässit on islantilainen elokuva, ja se on kahminut palkintoja Cannesissa ja vaikka missä, eikä ole ensimmäinen. Ne 300 000 islantilaista tekevät huippuleffoja ja pelaavat futista kuin hullut, ja menestys olisi jopa ärsyttävää, ellei islannin kieli olisi niin mainion kuuloista, ja yksi suomalainen huippunainen olisi hieman selittänyt suomeksi tätä viikingeistä ja ryöstetyistä naisista syntynyttä kansaa.

Pässit sijoittuu kaukaiseen laaksoon Islannin maaseudulle, jossa kasvatetaan huippurotuisia lampaita. Kiddi (Theodór Júlíusson) ja Gummi (Sigurður Sigurjónsson) ovat veljekset, jotka eivät ole puhuneet toisilleen neljäänkymmeneen vuoteen, vaikka ovat lähimmät naapurit. Heidän lampaansa ovat parhaista parhaat, sukupolvien työn tulos. Lampaat korvaavat heille perheen ja lapset, joita kummallakaan ei ole.

Pässi-kilpailussa veljelleen hävinnyt Gummi löytää voittajapässistä vakavan ja tarttuvan sairauden, ja päätyy tekemään päätöksen, jonka vuoksi vanhat kaunat on haudattava ja veljesten tehtävä yhteistyötä.

Hiljainen huumori uppoaa suomalaiseen ja ehkä meidän on myös helpompi ymmärtää veljesten ratkaisuja, jotka saattavat jossain muualla tuntua hyvin erikoisilta. Lempeä ja hauska juoni ja mainio puvustus ja lavastus. Myös teinit suosittelevat!

PS. Koska islantilaisia on niin vähän, he tuntevat kaikki toisensa, kts. esimerkki tästä.

 

https://youtu.be/wrNl-JAn-DI

Vanha nainen festareilla

flow12

flow10

flow9

flow11

flow8

flow7

flow6

flow5

flow4

flow3

flow2

flow1

flow19

flow20

flow18

flow17

flow16

flow15

flow14

flow13

 

Yksi viikonloppu, jota odotettiin siitä saakka kun palattiin perhelomalta hieman loman tarpeessa. Flow, todella sopiva kohde meille 90-luvun mutafestarireissaajille, joille on kehittynyt kahdessakymmenessä vuodessa mukavuudenhalu, joka on vaihtanut teltat hotelliin ja liftin taksiin. Jonoista ja ruuhkista te olette jo kuulleet kaiken, mutta vaikka vessajonot liikkuivat todella nopeasti ja vessassa oli aina sekä paperia että käsidesiä, kahvijono sunnuntaina oli jotain 45 min, viinijono lauantaina ainakin saman verran, enkä nähnyt Kaukoa kuin katsomon raosta ja se harmittaa. Vähän ristiriitaisin fiiliksin palasin arkeen.

Flow on ihana, eikä se voi olla missään muualla. Mutta ensi vuonna toivottavasti tehdään jotain vähän toisin. Tai myydään taas vain 23 000 lippua per päivä. Tai hankitaan enemmän kahvia?

Tai aivan sama. Nähdään Flow 2017!

Kesäteatterissa: Jäniksen vuosi

Krapin kesäteatterissa Tuusulanjärven rannalla voi nähdä tänä kesänä klassikon Jäniksen vuosi. Pääosassa on mainio Juha Veijonen, joka sopii loistavasti Vatasen rooliin.

Jäniksen vuosi on Arto Paasilinnan klassikko, jonka Kristian Smeds, Sami Keski-Vähälä ja Esa Leskinen ovat dramatisoineet näyttämölle.

Vatanen on työhönsä uupunut masennuslääkkeitä popsiva asuntovelkainen  mies, joka kärsii yt-kierteessä ja lopulta joutuu lähtemään työhyvinvointia etsimään konsulttijohtoisesti. Silloin kuppi kaatuu ja Vatanen jättää arjen taakseen. Nykykielellä ehkä tavallaan leppoistaa. Mutta rajummin.

Vatanen tapaa Jäniksen, josta tulee hänen ystävänsä ja johtotähtensä matkalla uuteen elämään.

Hauska ja hurmaava, saa nauraa itsensä kipeäksi, mutta myös pohtia elämän tarkoitusta. Täydellistä kesäteatteria siis!

Krapissa on katettu katsomo, joten sade ei haittaa, miljöö ja tarjoilu aivan huippuluokkaa.

 

kuva: KUT

 

PS. Tilaa etukäteen väliajalle piknik-kassi tai nauti herkullinen Krapihovin Kesä-Buffet ennen tai jälkeen esityksen. Tästä näet Krapihovin valmiit teatteripaketit.

Väliaikatarjoilujen tiedustelut ja tilaukset: myyntipalvelu ark. 9-16.30
puh 09-2748 4242 / myynti@krapi.fi / varauslomake

 

Toukokuu!

Blogi on hiljaa mutta ulkoasua muutetaan ja teknistä pikkujuttua ratkotaan aina kun kotituki ehtii. Palaan <3

Designmuseon Galleriassa on just päättynyt Daniel Palillon näyttely Mainly Portraits, josta tämä kuva. Se näyttää minulta sitten kun saan lasit. Oli aika huikea, laittakaa nimi mieleen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA