Nuori, sinä olet tähti

Hei sinä, joka sait lauantaina käteesi peruskoulun päättötodistuksen! Olet ehkä tyytyväinen todistukseen, tai saattaa vähän harmittaa, jos parempaankin olisi pystynyt. Ehkä yritit tosissasi, eikä se näy numeroissa?

Arvaa mitä?

Hienosti meni! Olet juuri suorittanut koko maailman mittakaavassakin erittäin laadukkaan koulun koko oppimäärän ja hallitset nyt taitoja ja tiedät asioita enemmän, kuin moni muu tällä koko pallolla. Osaat lukea ja kirjoittaa ja käyttää tietokonetta. Tiedät asioita historiasta, maantiedota, kemiasta, fysiikasta, tätä yhteiskunnasta, musiikista ja osaat tehdä ruokaa. Aika siistiä!

Olet kerännyt niin arvokkaan pohjan loppuelämällesi, ettet vielä arvaakaan. Nyt voit lähteä opiskelemaan jotakin sinua kiinnostavaa, vaikka lisää kieliä, matematiikkaa ja yleistietoa lukioon, tai tekniikkaa, tietokoneita, rakentamista, käsityötä, kokkausta tai hoivaa ja huolenpitoa ammattikouluun. Sinulle on tarjolla monta erinomaista vaihtoehtoa, eikä se haittaa, vaikka et olisi vielä aivan varma siitä, mitä haluat aikuisena tehdä.

Kaikesta opiskelusta on aina hyötyä. Vaikka ensimmäinen valinta ei sitten olisikaan se lopullinen, sinua autetaan koulussa eteenpäin löytämään tie unelma-ammattiisi. Alan vaihtaminenkaan ei ole noloa tai tyhmää, eihän kukaan voi teini-ikäisenä tietää, mitä erilaiset työt ja ammatit oikeasti ovat.  Kysy neuvoa aukuisilta! Puhu unelmistasi ääneen, sillä koskaan ei tiedä, mihin voi päästä  onnen ja sattuman työntämänä, jos on aktiivinen ja ahkera.

Joskus elämä pukkaa kiviä rattaisiin, mutta muista, että jos olet onnistunut saamaan päättötodisuksen yhdestä maailman parhaista kouluista, pystyt kyllä mihin vain. Jos joskus joku tarjoaa jotakin, mikä epäilyttää ja arveluttaa, älä tartu tarjoukseen vaan pohdi valintaasi. Sinulla on paljon oikeaa tietoa ja tiedät miten sitä saa lisää. Et usko kaikkeen maailman tarjoamaan hölynpölyyn enää. Teidän sukupolvenne on jo osoittanut olevansa edellistä raittiimpi ja savuttomampi, eli fiksumpi.

Nauti elämästäsi, tee siitä sellainen kuin haluat ja ole esimerkkinä muillekin. Teillä nuorilla on monella mittapuulla maailman hienoin maa kotinanne, ja teidän käsissänne on se, millainen sen tulevaisuus on. Te teette siitä vielä paremman ja me uskomme teihin.

kuvat Pixabay

 

 

 

Itsemurhapelejä ja feikkiuutisia

Tänään päivällä Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti, että vantaalaisesta koulusta on oltu yhteydessä poliisiin, koska lapsia ja nuoria huolestuttaa itsemurhapeli Blue Whale. Poliisin tiedote levisi vauhdilla ja myös tiedotusvälineet tarttuivat siihen. Kyseessä kerrottiin olevan peli, jossa pelaaja saa 50 päivän ajan toinen toistaan pelottavampia tehtäviä, jotka pitää kuvata ja näin todistaa peliryhmän vetäjälle. Viimeinen tehtävä on itsemurha hyppäämällä korkean rakennuksen katolta.

Lähes samaan aikaan alettiin kaikkien uutista jakavien viesteihin linkittää lähinnä amerikkalaisia juttuja siitä, että koko juttu on trolli eikä peliä ole ollenkaan olemassa. Nämä kumoavat uutiset viittasivat kuitenkin tietoon, jonka mukaan lapsille jaetaan puhelimeen ladattavaa sovellusta, joka on tämä peli. Tällaista sovellusta ei ole, vaan peliryhmät toimivat muuten.

Poliisi vastasi kritiikkiin, että tietoa pelistä on tullut myös heidän oman tiedustelunsa kautta ja tällä hetkellä ei vielä ole selvää, liittyvätkö viimeaikaiset autojen edessä makaamiset ja junaradalla liikkumiset tähän peliin.

Tällä hetkellä netissä taistellaan nyt sitten siitä onko peli trolli vai ei. Molemmilla puolilla on vakuuttavia todisteita oman kantansa tueksi.

Miksi väitellä? On aivan sama onko juttua paisuteltu boteilla ja valeuutisilla, jos lapset kuitenkin pelkäävät asiaa. On aivan sama kuinka monta todistetta tai todistajaa kukakin puolelleen saa, jos netissä lasten silmille hyppää kuvia käsivarsiin viilletystä valaasta ja Instagramissa jaetaan itsemurhahyppykuvia (en linkitä näitä, vaikka näin ne itse, löytyvät helposti googlella.) Joku pelkää, toinen innostuu ideasta ja yllyttää kaverit mukaan vaaralliseen leikkiin. Ensimmäinen tehtävä on helppo, raaputtaa vaan numeron käteen neulalla… Seuraavaksi pitäisi yöllä klo 4.20 katsella kauhufilmejä jne. Tehtävälista on helppo löytää.

En enää tiedä olisinko kiukkuinen ja pahoinvoiva, mutta voi hullu maailma. Puhukaa tästä tänään tai viimeistään aamulla lapsillenne. He kuulevat siitä koulussa viimeistään huomenna. Muistatteko vielä ne pellet..?

Teinit takaisin tasoryhmiin?

IMG_1386

 

Koulua on käyty jo viikkoja ja kotiin on tullut iloisia ja innostuneita teinejä. Kurssit ovat kiinnostavia ja opettajat edelleen mukavia. Väsyneitä ja kiukkuisia tyyppejä ei ole näkynyt juuri ollenkaan. Mitä on tapahtunut?

Kumpikun yläkoululainen on saanut keskittyä koulussa enemmän siihen, mikä kiinnostaa. Toinen on innostunut luonnontieteistä ja valitsi niitä painottavan luokan. Koska luokan muutkin oppilaat ovat itse sinne tahtoneet, on motivaatio hyvä ja meininki innostunut. Vanhempainillassa luokanvalvoja taisi kyllä mainita, että ehkä välillä työrauhan kannalta liiankin innostunut, mutta oppimisen ilo ja ryhmähenki on löytynyt. Ja se näkyy kotonakin.

mathematics-1509559_960_720

Ensi keväänä peruskoulun päättävä teini toi kasilla kotiin lapun, jossa kysyttiin vanhempien näkemystä lapsen kiinnostuksesta matematiikkaan. Oppilaille oli aiheesta oma kyselynsä ja näiden vastausten ja aiemman innostuksen ja menestyksen perusteella jaettiin uudet matematiikan ryhmät. Matikan opiskelu muuttui taas mielekkääksi, kun samaan ryhmään tuli pelkästään oppilaita, joille matematiikan tunnit olivat olleet vähän liian helppoja. Nyt haastetta riitti, kun opettaja laittoi tekemään haastavampia tehtäviä. Samalla ne, joille matematiikka oli ollut vaikeaa, saivat pienemmän ryhmän ja sopivamman etenemistahdin. Molemmat ryhmät rauhoittuivat, kun turhautumiselta vältyttiin.

Tänä vuonna myös muissa aineissa on erilaisia oppimisryhmiä, toisissa edetään nopeammin ja mennään syvemmälle, toisissa käsitellään perusasiat rauhallisesti. Lisäksi on ryhmiä oppilaille, jotka eivät varsinaisesti pidä ainetta vaikeana, mutta kiinnostus ei riitä lisähommiinkaan, joissakin aineissa taas ollaan oman luokan kesken.
geometry-1188497_960_720

 

Kuulostaako tämä tutulta?

Vielä 1980-luvulla oli yläasteella tasoryhmiä ja niistä sai valita itselleen sopivimman. Valinnoissa oli mahdollisuus mokata, koska jos valitsi liian suppeita kursseja ei voinut hakea lukioon. Lopulta tasokurssit heitettiin romukoppaan, ettei koulu olisi eriarvoistava.

Mutta mehän olemme kaikki erilaisia. On jokaisen etu, että saa opiskella itselleen parhaiten sopivassa ryhmässä. Lopuksi kaikki arvioidaan kuitenkin taitojensa mukaan ja jatko-opintoja voi jokainen valita samalla tavalla.

On tasapuolista antaa kaikille mahdollisuus oppia, heterogeenisessä ryhmässä se ei aina toteudu. Silti tasoryhmä on negatiivinen sana, eikä niistä voi puhua avoimesti.

 

Kävele naiselle ammatti

Copyright Ville Asikainen
Copyright Ville Asikainen

Yhteistyössä Kirkon ulkomaanapu ja Suomen Blogimedia pro bono

Naisten koulutus on jotenkin se juttu, joka on minulle tärkeä. Muistan kun joskus teini-ikäisenä ymmärsin naisen aseman, yhteiskunnan tilan, yleisen hyvinvoinnin ja naisten koulutuksen kuuluvan yhteen ja ajattelin, että pian maailma pelastuu. Nyt tiedetään lääke turhiin sotiin, nälkään ja köyhyyteen.

Asia ei tietenkään ollut aivan niin yksinkertainen, mutta oikeilla jäljillä olin kuitenkin.

Naisten kouluttaminen lisää tasa-arvoa yhteisössä ja sitä kautta parantaa naisten asemaa ja riippumattomuutta muista. Tasa-arvoisempi nainen voi päättää elämästään, eivätkä perinteiset ahtaat sukupuoliroolit rajaa niin voimakkaasti hänen mahdollisuuksiaan. Muutos ei tapahdu nopeasti, sillä asenteisiin vaikuttaminen kestää, mutta kun miehet näkevät naisten muuttuvan työn arvon, heidänkin hyvinvointinsa lisääntyy.

Enemmän naisten aseman parantamisesta voi lukea täältä.

Naisten pankki maailmalla

Guatemalan asukkaista 40% on alkuperäisasukkaita, kuten Maya-intiaaneja. Heistä 99% elää köyhyydessä. Naisten pankki on alkanut kouluttaa näitä naisia, jolloin he saavat paitsi ammatin ja paremman toimeentulon, myös tietoa oikeuksistaan. Maria Isabel Cac Cu kuuluu nyt ryhmään, joka kasvattaa sikoja ja hyötyviljelee monia kasveja.

– Mieheni ei vastusta, vaikka osallistun koulutuksiin. ’On ok, että menet’, hän sanoo, kun kerron, että kouluttajamme José on opettanut, että meillä on oikeus osallistua tai oikeastaan velvollisuuskin. Me naiset emme ole aiemmin saaneet minkäänlaista koulutusta tai edes olla paikalla kokouksissa. Kaikki kylän kokoukset olivat vain miehille. Nyt me tiedämme, että meilläkin on oikeus osallistua, Maria kertoo.

Liberian naiset ovat selvinneet repivistä sisällissodista, kun ebola levisi. Nyt senkin suhteen on aika huokaista ja Naisten pankin perustamat äitien kerhot saavat taas jatkua. Äitien kerhoissa opitaan yrittäjyyttä ja ammatteja, joista voi ansaita elantoaan. Osa opettelee lukemaan ja kirjoittamaan, sillä noin 40% Liberian asukkaista on lukutaidottomisa ja näistä suurin osa naisia, koska tytöt pääsevät kouluun poikia harvemmin.

Viljely omiksi tarpeiksi on ollut tärkeää, mutta samalla ilman koulutusta ja kunnollisia työvälineitä ja huonolaatuisilla siemenillä sadot ovat olleet heikkoja, vaikka työtä on ollut valtavasti. Kun naiset ansaitsevat työllään, heidän lapsillaan on mahdollisuus käydä koulua.

 

Copyright Antti Reenpää
Copyright Antti Reenpää

Kävele naiselle ammatti -tapahtumia järjestetään Suomessa yli 30 paikkakunnalla. Ohjelmat ovat erilaisia, täältä pääset lukemaan lähimmästä tapahtumasta.

Vaikka et ehtisi kävelemään, voit osallistua lahjoittamalla. Tavoitteena tänä vuonna on kerätä ammatti 2600 naiselle, jotka taas lahjoittavat hyvää eteenpäin.

 

KNA_2016_1080x1080_olen_mukana_1

 

 

FAKTAA: Naisten Pankki on suomalainen vapaaehtoisyhteisö, joka kerää lahjoituksia kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseksi kestävän kehityksen periaattein. Naisten Pankin osakkeenomistajia on yli 1400, kuukausilahjoittajia 3400. Voimavarana on 3000 aktiivista vapaaehtoista yli 30 paikkakunnalla. Vuodesta 2007 varoja kerännyt Naisten Pankki ylitti 10 miljoonan euron rajan elokuun alussa 2016. Hankkeiden toteutuksista vastaa Kirkon Ulkomaanapu.

Naisten Pankin keräämin varoin toteutetuissa hankkeissa on vuodesta 2007 alkaen ollut hyödynsaajina suoraan 30 000 ihmistä, ja välillisesti yli 150 000 ihmistä.

1192016

Uusi opetussuunnitelma, koulu nykyaikaistuu?

Koulu on ollut samankaltainen aina jesuiittojen ajoilta saakka. Oppilaat kuuntelevat ja katsovat opettajaa ja opettaja tarjoilee heille tietoa. Koululaitoksen alusta saakka oppiaineet on jaettu ryhmiin: luonnontieteet, taito- ja taideaineet, kielet jne. Samanikäisille oppilaille opetetaan samanlaisia asioita, tytöille ja pojille ennen erikseen, nyt jo lähes kokonaan yhdessä. Samalla lapsille ja nuorille opetettiin yhteiskuntaan ja aikaan sopivia käytöstapoja, uskontoa, arvoja, asenteita, jonottamista, vuoron odottamista ja auktoriteettien kunnioittamista.

Suomalainen koulu on ollut maailman paras, mutta siihen ei haluttu tyytyä. Koulun on mukauduttava vauhdilla muuttuvaan maailmaan. Tietoa maailmasta on tarjolla valtavasti, ja jos koulu tarjoaa siitä jonkinlaisen osan, se osa on aina jonkun omista lähtökohdistaan valitsemaa. Sen lisäksi on tarjottava oppilaille avaimet tiedon etsimiseen itsenäisesti, jotta he voisivat ymmärtää maailmaa laajasti ja hankkia mahdollisimman paljon itseään kiinnostavaa tietoa.

Uusi opetussuunnitelma näkee oppilaan roolin aktiivisena ja yksilöllisenä oppijana, ei enää ikäluokkaansa kuuluvana tiedon vastaanottajana, jonka tehtävänä on vain oppia valmiit sisällöt mahdollisimman hyvin ulkoa.

Konkreettinen uusi opiskeltava asia on koodaus. Lisäksi omasta hyvinvoinnista huolehtimista käsitellään ja opetellaan entistä enemmän, kielten opiskelu aloitetaan vähän aikaisemmin ja kevyemmin, ja oppilaista muodostetaan erilaisia ryhmiä entisten luokkarajojen yli.

Oppiaineita ei enää rajata tiukasti omikseen, vaan tehdään yhä enemmän ainerajoja ylittäviä projekteja ryhmissä ja useamman opettajan ohjauksessa. Omaa oppimistyyliä opetellaan tunnistamaan pienestä saakka.

Kuulostaa hyvältä! Mutta muutamasta asiasta olen huolissani:

  • miten käy niiden, jotka eivät jostakin syystä ole kovin aktiivisia ja itseohjautuvia? Onko heille tarpeeksi apua ja tukea tarjolla?
  • opettajien työmäärä lisääntyy, koska valmiita materiaaleja käytetään yhä vähemmän. Näkyykö tämä palkkauksessa ja tuntimäärissä?
  • putoaako yhä useampi tietoaineissa kokonaan, jos uudistusten kanssa samaan aikaan ajetaan läpi säästöjä?
  • onko meillä tulevaisuudessa hyvin eritasoisia peruskoulun päättäneitä hakemassa jatkokoulutuspaikkoja?
  • kasvavatko kuntakohtaiset erot koulutuksen laadussa?

Omat teinini ovat tänä syksynä viihtyneet koulussa erityisen hyvin. Toinen on päässyt luonnontiedeluokalle, jossa perehdytään vähän enemmän ja syvemmin hänen lempiaineisiinsa samanhenkisten kavereiden kanssa. Toinen on saanut opiskelurauhaa uusien ryhmäjakojen myötä, mutta palaan niihin myöhemmin.

Lopuksi erinomainen esitys koulusta, ja vaikka siinä puhutaan Yhdysvalloista, samoja asioita tapahtuu meillä Suomessakin. Tai tapahtui.

PS. Oletteko muistaneet palauttaa kaikki laput ja maksaa xylitolipastillit ja leirikoulumaksut? Mulla on vieläkin jotain to-do -listalla.