Uusi vuosi

Arvatkaa, mikä on mun mielestä ihanaa tammikuussa? Ei mikään lumi ja pakkanen, vaan se illuusio uudesta elämästä. Hops vaan vahdetaan seinällä roikkuva paperinen lehtiö uuteen ja koko vanhan elämän ikävät jutut voi viskata kierrätykseen sen mukana. Aloittaa aivan alusta.

Olla vaan yhtäkkiä nuorempi ja laihempi ja lihaksikkaampi, sellainen aktiivinen mutta suloinen jokapaikanhöylä, joka jaksaa tehokkaan työpäivän jälkeen käydä jumpassa ja kaupassa, tehdä superhyvää ja -terveellistä ruokaa perheelle, kuulustella läksyt ja kuljettaa lapsia koko illan harrastuksiin ja siinä samalla itse juosta kympin puoleen tuntiin ja käydä vähän vapaaehtoistyössä. Illalla kotona ihan äkkiä vielä ehtii silittää kaikki pyykit, tehdä kasvohoidon, opiskella uutta kieltä ja lasten iltapalan ja iltasadun jälkeen sytyttää kynttilöitä makuuhuoneeseen. Sitten nukkuu kymmenen tuntia täydellisen rentouttavaa unta ja herää puoli viideltä leipomaan aamiaissämpylöitä eilisen luomuporkkanaraasteen jämistä, ja ehkä vähän pullaa työkavereille, ennen kuin kipaisee aamu-uinnille ja perhettä herättelemään.

Ai että olen energinen ja supernainen sen kolmisen minuuttia, joka tämän kaiken kuvittelemiseen menee. Ensi jouluna teenkin joulukortit itse ihan siitä saakka, että tehdään lasten kanssa paperia itse! Kevääksi täytyy jo tilata luomulantun- ja -porkkanansiemenet, että saa omasta maasta laatikkotarpeet. Entä mehiläisiä pihaan, eikö mehiläisvahasta voisi tehdä kynttilöitä? Neulomisen voisi aloittaa jo nyt, että joululahjat ehtivät, toisaalta jos ottaisi lampaita ja saisi villoista itse kehrättyä lankaa..! Ja kanat, niitä pitäisi olla omalla pihalla! Kasvimaatakin täytyy kyllä laajentaa, koska pojat syövät jo niin paljon ja omasta maasta tulisi ainakin perunat saada. Ehkä kaivan pihaan maakellarin, onhan meillä hyvä lapio.

Tai jos menisi nyt heti vähän lepäämään ja huutaisi yläkertaan, että joku voisi tyhjentää tiskikoneen ja viedä koiran ulos.

Ja kasvattaisi kesällä sitä samaa kuin ennenkin. Herneitä fasaaneille, salaattia etanoille ja voikukkia meille muille. Jos jaksaa.

IMG_3128

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

2 thoughts on “Uusi vuosi

  1. Oijoi kun meinas ihan stressiä pukata, ei kai sitä NOIN aktiivinen voi olla! Huh, lopussa tuli realiteetti eli tehdään jos jaksetaan. Yleensä ei, vaan ihan vaan nautiskellaan elämstä 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *