Praha aikuisille

 

Synkkä ja pimeä syksy tuntuu suomalaisena versiona uuvuttavan pitkältä ja lohduttomalta, mutta Prahan vanhassa kaupungissa sama pimeys ja sade tuntuu jotenkin kuuluvan maisemaan. Eikä joka paikkaan tunkeva kosteus ja viileys haittaa, jos kadunkulmissa tuoksuu tuore pulla eli trdelnik ja kuuma juoma. Tavallisen hotellin sijaan varasimme suloisen tunnelmallisen huoneiston ikivanhasta talosta aivan vanhan kaupungin keskustasta. Meillä oli pieni ja hieman matala holvikattoinen makuuhuone, pikkuruinen keittiö ja kylpyhuone. Black Star huoneistohotellissa on vain seitsemän huoneistoa, pienimmät näitä 40 neliöisiä. Talo on rakennettu joskus 1300-luvulla ja se sijaitsee pikkukadulla vain parinsadan metrin päässä Kaarlen sillalta.

 

 

Meillä ei ollut mitään suunnitelmia, joten kuljimme kaupungilla ja katselimme vanhan kaupungin turistilaumoja. Jos syksyn sateilla on kapeilla kaduilla tungosta, minkälainen tilanne on kesällä? Mihinkään ahtaimpaan paikkaan ei ollut tarve tunkea, joten ruuhka ei meitä häirinnyt. Aivan hotellimme lähellä oli Apple-museo, jonka kokoelma on yksityisen keräilijän. Juuri Jobs elokuvan katsoneena se oli ihan kiinnostava minustakin, eikä vain miehestä.

Nykyään on helppo vaeltaa vieraassa kaupungissa, kun kännykän kartalta voi tarkistaa sijaintinsa milloin tahansa. Näin löysimme vahingossa myös Alkemian museon, jossa kannattaa käydä. Museon kierrokselle otetaan vain muutama ihminen kerrallaan, koska kellari on ahdas ja pimeä. 1500-luvulta oleva alkemistin laboratorio on säilynyt juutalaiskorttelien tuhosta ja siellä salaoven takana on keitetty ikuisen nuoruuden eliksiiriä ja lemmenjuomia hallitsijan tuella ja kullan valmistuksen (tai yrityksen) ohella. Todella hieno ja kammottava paikka!

Toinen vahingossa löytynyt oli kommunismin museo, joka kertoo Tshekkoslovakian synkistä vuosista Neuvostoliiton vallan alla. Suosittelen Neuvostoliiton, mutta erityisesti Prahan kevään muistaville. Museoista hassuin oli kuitenkin Sex Machine Museum, jossa oli erotiikan vuosisatojen esineistöä prostituoitujen asuista mitä ihmeellisimpiin vempaimiin. Näyttelyn kiertää puolessa tunnissa, paitsi jos tahtoo jäädä katselemaan sata vuotta vanhoja eroottisia elokuvia.

Kaikki ruuhkaisimmilla turistialueilla olevat kahvilat ja ravintolat ovat aika kalliita (=lähes Suomen hinnoissa) mutta pari korttelia sivummalla on huomattavasti edullisempaa. Aivan paras ruoka- ja viinipaikka on pikkuinen Wine O’Clock Shop, johon pitää varata pöytä. Ruoka valmistuu silmiesi alla ja on taivaallista. Viinisuosituksissa otettiin huomioon sekä ruoka että ruokailijan toive. Ravintolassa voi syödä monta pientä ruokaa, jakaa toisen kanssa, tai vain napostella jotakin viinin seuraksi tilanteen mukaan.

Prahan monet ostoskeskukset tarjoavat shoppailijalle tekemistä. Tuliaiset lapsille löytyivät valtavasta Hamley’s lelukaupasta ja Nextiltä. Omaan laukkuuni hamstrasin tsekkiläistä korkealaatuista luonnonkosmetiikkaa, jota saa monista kaupoista. Tsekkiläiset puulelut ovat todella edullisia ja torikojuista saa matkamuistoja huomattavasti halvemmalla kuin keskustaja katujen monista matkamuistomyymälöistä, joista kannattaa käydä lähinnä tsekkiläistä designia ja kosmetiikkaa myyvässä Manufaktura -liikkeessä.

 

 

Mihin tarvitaan uusi blogiyhteisö Kublo?

Keski-Uudenmaan blogit eli lyhyesti Kublo on keskiuusimaalaisten sisällöntuottajien uusi yhteisö, joka avattiin niin yleisölle kuin hakijoillekin tammikuussa 2017.

Joulun alla ja hiljaisina pyhinä kuhisivat paitsi tontut myös meilit, kun Minnan kanssa kokosimme monista Kublo-pohdinnoista kestävää ydintä, jonka ympärille yhteisön olisi hyvä syntyä ja kasvaa. Blogiyhteisöjähän on jo vaikka kuinka, mekin molemmat kuulumme jo joihinkin, miksi siis vielä yksi?

Olipa kerran, lähes kaksi vuotta sitten, eräs pieni joukko Facebookissa. Heitä yhdisti se, että heidät oli valittu osallistumaan PING Helsinkiin, aivan ensimmäiseen vaikuttajamarkkinoinnin tapahtumaan ja ryhmässä sai esittäytyä muille jo etukäteen. Sieltä huomasin Minna Luoman eli Rouva Sanan, järvenpääläisen toimittajan, joka bloggasi mm. paikallisista kulttuuritapahtumista. Ne kiinnostivat ja lisäsin rouvan postaukset lukulistalleni.

PING -tapahtumassa satuimme tämän rouvan kanssa samaan lounaspöytään ja pääsin kyselemään Minnalta hänen toimittajan ja bloggaajan rooliensa yhdistämisestä ja näiden kahden maailman eroista. Pingissä tapasin myös valtavasti muita bloggaajia, vloggaajia ja instagrammaajia, ja ensimmäistä kertaa kunnolla tajusin, kuinka isoksi homma oli kasvanut. Kuulin todella inspiroivia tarinoita ja ajatuksia, ja kiinnostuin ilmiöistä blogien suosion ja varsinkin niiden markkinointivoimien takana.

Sana voimautuminen ei kuulu suosikkeihini, mutta se kuvaa täydellisesti sitä tunnetta, joka valtasi koko jengin, kun pääsimme vertailemaan kokemuksiamme bloggaamisesta, somejulkisuudesta ja yritysten kanssa tehtävistä yhteistöistä. Juuri noin minäkin ajattelen! Mullekin kävi noin! Vau mikä idea!

Jotain siitä samasta hypestä tahdon Kublonkin tuovan jäsenilleen: vertaistukea, vinkkejä, uusia ideoita ja kavereita. Lisäksi haluan osaltani antaa keskiuusimaalaisille yrityksille tilaisuuden tutustua paikallisiin somevaikuttajiin ja vaikuttajamarkkinointiin. Vielä jos joku löytää kauttamme kiinnostavaa seurattavaa, tai innostuu itse kuvaamaan tai kirjoittamaan, niin aina parempi.

Paikallisuus on Kublon voima. Uskokaa tai älkää: kehä kolmosen takanakin on elämää, ja nyt voit mennä katsomaan minkälaista.

 

 

Julian Fellowes: Belgravia

Belgravian lukijoissa on kaksi joukkoa: ne, jotka tarttuivat siihen kuten mihin tahansa kirjaan, ja ne, jotka tarvitsivat sitä hoitamaan Downton Abbeyn loppumisen aiheuttamaa kipua. Belgravian ilmestyessä olisin kuulunut jälkimmäiseen ryhmään, mutta koska kirja jäi silloin hankkimatta, ehdin parantua haavoistani ennen kirjan avaamista. Sen lukeminen tosin aiheutti sen, että minulla on pakottava tarve palata Downton Abbeyhin.

Belgravia alkaa Waterloon taistelua edeltävien päivien Brysselistä. Kaupunki on täynnä sotilaita, sotajoukkojen johtajia ja niitä huoltavia ja heidän perheitään. Kauppias James Trenchard on ahkera ja sinnikäs, ja onnistuu rikastumaan ja menestymään, mutta torikauppiaan poikana hän ei voi kuulua seurapiireihin vaikka sinne kiihkeästi tahtoisi. Tilaisuus koittaa, kun nuori aatelinen Edmund Brockenhurst rakastuu kauppiaan kauniiseen tyttäreen Sophiaan. Edmund järjestää koko perheelle kutsun tätinsä upeisiin tanssiaisiin, joissa nuoret rakastavaiset herättävät pahennusta, mutta se unohtuu, kun paraatipukuihinsa pukeutuneet sotilaat joutuvat kesken juhlien lähtemään taisteluun.

25 vuotta myöhemmin James Trenchard on menestyvät rakennuttaja Lontoossa, mutta tuo vuosien takainen ilta on jättänyt perheelle taakan, joka painaa heitä joka päivä.

Asiat alkavat selvitä ja edessä on monta yllätystä. Kirja vetää imuunsa niin, ettei sitä tahtoisi ollenkaan keskeyttää. Neljänsadan sivun matkalla pääsee tutustumaan niin Trenchardin kuin Brockenhurstinkin perheisiin ja heidän palveluskuntaansa vanhassa Lontoossa.

Viettelevä ja erinomaisen viihdyttävä Belgravia ei ehkä ole kirjallisuuden merkittävin tähti, mutta tarjoaa niin jännitystä kuin romantiikkaakin paremmin, kuin moni muu.

Paroni Julian Kitchener-Fellowes on muuten itsekin aatelinen ja tuntee sääty-yhteiskunnan kiemurat

Julian Fellowes: Belgravia, Otava 2016

Helmet -lukuhaasteen kohtaan 11: jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja (käsikirjoittajahan on eri alalla, eikö?)

PS. Fellowesilla on tekeillä uusi tv-sarja The Gilded Age, jonka kuvausten on ollut tarkoitus alkaa loppuvuonna 2016. Sarja sijoittuu teollistumisen ajan Amerikkaan, jolloin uuden mantereen yläluokka loi omaisuuttaan valtavan kasvun keskellä.

 

Viikon levy: Harjunpää ja Hyvät Ystävät: Katseessa kaunis maailma

Lähes kaksikymmentävuotta Radio Novan musiikin valinnut Mikko Harjunpää joutui lähtemään Novasta radion vaihdettua omistajaa ja teki unelmastaan totta. Esikoisalbumi on nyt julki ja todellista hyvän fiiliksen musiikkia täynnä. Ei ollenkaan sellaista musiikkia, jota tavallisesti kuuntelen, mutta tähän tammikuiseen aurinkoisen pakkaspäivään sopivaa, leppoisaa ja kevyttä. Mitä pidätte?

Helmet-lukuhaaste 2017

Vuosi vaihtui ja lukuhaaste uusiutui. Viime vuoden haasteesta jäi kai viitisen kohtaa täyttämättä, kun mielestäni mikään lukemani kirja ei sopinut niihin. En lähtenyt väkisin etsimään sopivampia, hyvää luettavaa kun on jonossa muutenkin, joten tänä vuonna on tavoitteena löytää kirja joka kohtaan.

Lukuhaasteen tiedot löytyvät täältä ja osallistua voi kuka vain. FB:ssä on haasteen sivu, josta sain viime vuonna hyviä kirjavinkkejä.

Ensimmäinen kirja pääsee jo paikalleen! Loin lukuhaasteelle oman sivun ja sinne pääset tuolta ylempää. Tervetuloa seuraamaan miten haasteeni edistyy – ja josko tänä vuonna jokainen kohta täyttyy.

Oletko mukana?